Ähtäri 3.1.2009

  
   Vuosien ja vuosikymmenien varrella on liikkunut huhuja
  ja tarinoita petoeläinten siirroista Ähtärin ja Ranuan 
  Eläinpuistoista luontoon. Nämä huhut ovat lisäämässä
  pelkoa ja vihaa petoeläimiä kohtaan. 
 
  Toivommekin että huhujen levittämisen sijasta ihmiset 
  tutustuisivat tai ottaisivat yhteyttä eläinpuistoihin, joista
  saavat oikeaa tietoa eläintarhojen ja -puistojen
  (myöhemmin tekstissä eläintarhojen) tekemästä työstä 
  tai poliisiviranomaiseen, joka selvittää asian todellisen
  laidan.

  Kerromme sivuillamme ja tilaisuuksissa avoimesti ja
  totuuden mukaisesti eläintarhojen toiminnasta.
  Näin saamme oikeaa tietoa ihmisille ja yhteisöille joita
  huhut ja tarinat pelottavat tai koskettavat läheltä.

Eläintarhojen toiminta on pystyttävä erottamaan
luonnon eläinkantojen hoidosta. Tarhat eivät ole missään tekemisissä luonnonvaraisten suurpetokantojen kanssa.

Eläinkantojen ylläpito eläintarhoissa

Kaikkien eläinten lisääntymistoiminta perustuu valvottuihin eläintarhojen ylläpitämiin eläinkortistoihin ja kunkin eläinlajin koordinaattorin ylläpitämiin kantakirjoissa oleviin yksilötietoihin. Koordinaattori pitää kantakirjatietoja yllä ja ohjaa uudet siitoseläimet jatkamaan sukua valitsemaansa tarhaan. Koordinaattoreita on kaikille eläinlajeille ja useilla koordinaattoreilla voi olla useampia lajeja hoidettavanaan.

  Susien lisääntyminen eläintarhoissa on säädeltyä,
  kuten monien muidenkin tarhoissa helpoimmin
  lisääntyvien lajien kohdalla. Susiyksilöitäkin siirretään
  tarhojen välillä, tästäkin huolimatta muodostuu tarhassa
  konfliktitilanteita susien laumakäyttäytymisen vuoksi.
  Pahimmissa tapauksissa yksilö on tappelun vuoksi
  jouduttu siirtämään erilleen hoitoa varten. Eläinlääkärin
  hoidon jälkeen joudutaan pohtimaan tilannetta ja
  vammojen ollessa vakavia, susi joudutaan lopettamaan
  eläinsuojelullisista syistä. Suden palauttaminen takaisin laumaan onnistuu harvoin ja tilanne,
  jossa susi saatetaan joutua lopettamaan, on normaalia laumankäyttäytymisen tuomaa
  ongelmaa tarhaolosuhteissa.

  Luonnossa samassa tilanteessa vapaana elävä susi voi menehtyä tai joutuu etsimään uutta
  lajikumppania ja laumaa. Se voi onnistua uuteen laumaan sopeutumisessa tai toisaalta tilanne
  voi muodostua yhtä kohtalokkaaksi ja se menehtyy arvojärjestystaistelussa.

  Susia poistuu eläintarhoissa luontaisesti myös muiden tekijöiden vaikutuksesta kuten
  vanhuuden tai yksilöllisen sairauden takia. Susien keski-ikä esim. Ähtärin Eläinpuistossa on
  vähän alle kaksi vuotta, kun lasketaan kaikki pentuinakin kuolleet yksilöt.

Kaikkien eläinten siirrot luvanvaraisia

  Eläintarhoista ei ole koskaan susia tai muitakaan
  suurpetoja Suomessa voinut siirtää luontoon.

  Maa- ja metsätalousministeriö EI OLE KOSKAAN myöntänyt
  lupaa eläintarhoille susien luontoon vapauttamiseen,
  eivätkä myöskään eläintarhat Suomessa ole koskaan
  nähneet tarpeelliseksi sitä hakeakaan.

Lupien myöntäminen

  Eläintarhan tarhaluvan myöntää nykyään alueen
  lääninhallitus. Ympäristöministeriö ja Suomen
  Ympäristökeskus valvovat uhanalaisten lajien siirtojen
  CITES-lupia. Ne antavat määräyksiä, jotka liittyvät eläinten
  suojeludirektiiveihin. Maa- ja Metsätalousministeriön
  riistaosasto valvoo riistaeläinten lainalaisuuteen kuu-
  luvien lajien siirtoja.
  EVIRA eli  Elintarviketurvallisuusvirasto  puolestaan valvoo
  siirtoja eläintautien kannalta (TRACES-järjestelmällä) ja antaa määräyksiä valvottujen tautien
  varalta.

Eläinpuistomme toiminnan perusteet

  Ähtärin ja Ranuan Eläinpuistojen eläinten siirrot tapahtuvat Euroopassa EAZA:n (European
  Association of Zoos and Aquaria) jäsentarhojen kesken, joita tällä hetkellä on yli kolme sataa.
  Lisäksi olemme yhteistyössä muutaman muun tarhan kanssa, jotka toimivat samoin perustein
  kuin EAZA:n jäsentarhat.

  Ähtärin Eläinpuisto on avattu 1973 periaatteena luoda eläimille mahdollisimman
  luonnonmukaiset tarhat ja rakenteet. Tästä syystä Eläinpuiston eläinlajit ovat
  havumetsävyöhykkeen eli pohjoisen pallonpuoliskon lajeja.

  Eläinpuistomme on mukana esim. maailmanlaajuisessa lumileopardien suojelussa yhdessä
  kaikkien eläintarhojen kanssa joissa lumileopardeja on. Olemme mukana myös Suomesta
  sukupuuttoon hävinneen vesikon tarhakasvatuksessa.

  Eläintarhatoiminta perustuu suojeltavien ja uhanalaisten
  lajien ylläpitoon ja lisääntymisen aikaansaamiseen. Näiden
  kyseisten pohjoisten lajien kuten esim. hirvieläimiin
  kuuluvien metsäpeuran ja luonnosta Ähtärin
  Eläinpuistoon hoitoon toimitettujen sairaiden
  saukkoyksilöiden luontoon siirtoja on Ähtäristä tehty
  viimeksi 1990-luvun lopulla Maailman luonnonsäätiön
  WWF:n kanssa yhteistyössä. Kantojen vahvistumisen
  myötä siirtoja ei ole enää tehty.

LUONNOVARAISEN ELÄIMISTÖN JA BIOLOGISEN
MONIMUOTOISUUDEN SÄILYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA

Edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä

• ylläpitämällä monipuolista eläinkokoelmaa mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa
• noudattamalla eläintenhoidon uusinta tietämystä
• painottamalla toiminnassaan erityisesti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja
• edistämällä harvinaisten ja uhanalaisten lajien tulevaisuutta
• ylläpitämällä monipuolista pohjoisen pallonpuoliskon kasvillisuutta ja korostamalla sen merkitystä ympäristötekijänä
• suuntaamalla opetus - ja valistustyötä kouluihin ja perheisiin
• tarjoamalla luontoaiheisia opetus- ja elämyspalveluja